Maatalousyrittäjän elämä ei tänä päivänä ole helppoa. Kannattavuus on heikkoa ja eläinten kanssa työ on sitovaa. Pitkälti säiden armoilla oleva tuotanto on nähnyt Suomessa viime kesänä ennätyskuivuuden ja sitä edellisenä kesänä taasen ennätyssateet. Tämä on rokottanut pellolta saatavaa satoa merkittävästi. Tuleva EU:n ohjelmakausi tuo tullessaan jälleen tukien leikkaukset. Näiden kaikkien lisäksi suomalainen viljelijä saa tuotteestaan korvaukseksi usein Euroopan alhaisinta hintaa. Viljelijän pitää tänä päivänä juosta yhä kovempaa pysyäkseen edes paikoillaan. Moni väsyy ja laittaa juoksujalkineet lopullisesti kenkätelineisiin. Yhä useimmilla ratkaisuna on jättää pelin kesken, joka päivä tämän päätöksen tekee viisi tilaa.

Maailman parhaat lähtökohdat

Mietitäänpä hetki, mitä meillä on. Meillä on maaperä, joka on maailman puhtaimpia. Meillä on ilma, joka on maailman puhtaimpia. Meillä on vesi, joka on maailman puhtaimpia. Meidän elintarviketuotannon valvonta on maailman tiukinta. Meidän tuotantoeläimille ei anneta antibiootteja kasvun nopeuttamiseksi toisin kuin muualla. Voisi kuvitella, että näillä lähtökohdilla voimme tuottaa ruokaa, joka on maailman puhtainta. Näistä lähtökohdista brändäyksen luulisi olevan helppoa, mutta ketä se kiinnosta? Saksalaisia se näköjään.

Tällä viikolla päättyi Grüne Woche, joka on maailman suurin ruoka-aiheinen elintarvike- ja maatalousalan tapahtuma, joka järjestetään vuosittain Berliinissä. Suomi oli ensimmäistä kertaa tapahtuman pääyhteistyökumppani, mihin pääsin itsekin vaikuttamaan. Tapahtuma keräsi yli 1600 näytteilleasettajaa ja noin 400 000 kävijää. Paikalla oli myös keskisuomalaisia yrityksiä hakemassa uusia mahdollisuuksia. Berliinissä paikalla olleet kertoivat, että suomalaiset tuotteet vietiin käsistä.

Onko Sininen Lenkki Suomen viimeisin innovaatio?

Olemmeko tehneet sen kuuluisan hölmön tölväyksen ja hukanneet tilaisuutemme? Haluan kysyä missä ovat uudet ruoka-innovaatiot? Missä ovat uudet avaukset maailman puhtaimmalle ruoalle? Berliinissä esillä oli pääosin pk-tason yrityksiä ja isot ruokatalot loistivat poissaolollaan. Pienet toimijat lähtevät hakemaan uusia markkinoita ja mukautuvat kysyntään. Isommat tahot tyytyvät myymään sitä mitä ennenkin. Lihapuolella jauhelihan keksimisen jälkeen uusin avaus on ollut sininen lenkki, jonka jälkeen keksittiin punainen lenkki. Maitopuolella suomalaisia innovaatioita on useita, mutta silti islantilainen Skyr yli 15 kertaa pienemmällä maidontuotannolla valtaa markkinoita.

Kyse on lopulta vain päätöksestä ja uskalluksesta ajatella isosti ja tehdä töitä tavoitteiden eteen. Kuka olisi esimerkiksi uskonut 10 vuotta sitten, että Suomesta tulee tänä päivänä maailman paras gini? Mutta niin vaan päätettiin tehdä ja onnistuttiin! Siksi vaadin, että jalostajat ja ruokatalot ottavat nyt kirjaimellisesti lusikan kauniiseen käteensä ja miettivät, miten Suomi-ruokaa saadaan brändättyä isosti maailmalle.

Nyt on viimeinen hetki palauttaa arvostus ja usko tekemiseen jäljellä oleville ja tuleville viljelijöille, jotka tuottavat hyvinvointia jokaiselle suomalaiselle. Innovoidaan, panostetaan kehittämiseen ja tehdään tekoja, joilla Suomen – maailman parhaan – ruoantuotannon arvostus nousee korkeammalle. Uskonpalautuksen tarvitsevat myös kuluttajat, jotka mielellään ottavat vastaan uusia makuelämyksiä made in Finland.

Tekoja tarvitaan nyt, koska muuten kaupassa käydessäsi ostoskoriin ei enää saa valittua suomalaista, kun sitä ei enää ole.

Tommi Lunttila

Kansanedustajaehdokas (kok.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *