Kevään eduskuntavaalien yhtenä kantavana asiana on ollut ilmastonmuutos. Jokaisella tosissaan Arkadianmäelle pyrkivällä ehdokkaalla on oltava asiasta mielipide ja vielä sellainen, jonka joku asiantuntija on oikeaksi todennut. Tänään ilmastonmuutokseen löytyy mielipiteitä ja sen ratkaisemiseksi niin paljon, että jokaiseen ajatukseen saa tukea joltain asiaan enemmän tai vähemmän perehtyneeltä asiantuntijalta.

Metsänomistajat ovat seuranneet kiivastuvaa keskustelua hieman hämmentynein ajatuksin. Vielä 5 vuotta sitten vain harva oli kiinnostunut metsien roolista ilmastoasioissa. Tai saati kymmenen vuotta sitten, kun maailmanlaajuinen finanssikriisi iski ja täällä pelättiin kaatuuko osa suomalaista metsäteollisuutta sen mukana. Tänään, kun metsät ovat jälleen yksi tärkeimmistä kansantalouden lähteistä, myös poliittinen keskustelu metsien hyödyntämisestä on otsikoissa. Välillä poliitikot ovat halukkaita lisäämään metsien käyttöä, välillä laskemassa, ja jotkut ovat jopa molempaa mieltä samaan aikaan.

Nyt metsäasiat ovat nousseet politiikan keskiöön ilmastomuutoksen hillinnän takia, sillä metsät tarjoavat ratkaisuja näihin kysymyksiin. Metsät eivät ole ongelma. Suomen hiilidioksidipäästöt vuonna 2017 olivat 55,5 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia. Suomen metsien ja puutuotteiden hiilinielu (huomioiden ojitettujen turvemaiden ja muut metsämaan päästöt) vuonna 2017 oli 31 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia. Eli Suomen metsät sitovat jo nyt 55 prosenttia kansallisista hiilidioksidipäästöistä. Tämä tulee vain kasvamaan lähivuosina.

Metsätalous on Suomessa kestävää. Kaikkialla maailmalla ei ole näin. Puun korjuu metsästä vähentää metsän hiilinielua, mutta hiilinielu on Suomessa 10 – 15 vuoden jälkeen suurempi kuin ennen korjuuta, koska uusi puusukupolvi sitoo tehokkaasti hiiltä ilmakehästä. Hakkuumäärien madaltamista haluavien argumentointi perustuu lyhyemmän aikavälin tarkasteluun, esimerkiksi 5 vuoden tarkastelujaksoon, jossa tulokset ovat tietysti täysin erilaiset. Suomen metsät kasvavat vuosittain 107 miljoonaa kuutiometriä ja puuston kokonaistilavuus niissä on noin 2,4 miljardia kuutiometriä. Suomessa on arvioitu, että kestävä hakkuumäärä on 84,3 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Viime vuoden hakkuumäärä on arvioitu olevan noin 74 miljoonaa kuutiometriä. Vuoden 2018 hakkuut käyttivät siis 87 % kestävästä hakkuupotentiaalista Luken mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että hakkuita voidaan lisätä.

Suomessa tehtävät metsien hakkuurajoitukset eivät vähennä päästöjä maailmanlaajuisesti, koska tämä johtaisi ainoastaan siihen, että tarvittava puu hakataan jossain muualla. Puun hakkuu ja tuonti muualta ei vähennä päästöjä maailmanlaajuisesti, koska ilmastonmuutoksen hillinnässä ei ole merkitystä, missä päästöt syntyvät. Suomessa metsänhoito on kestävää, joten täällä hakkuita nimenomaan kannattaa tehdä, koska täällä hakattujen metsien tilalle kasvaa takaisin taas hiiltä sitova metsä. Kaikkialla maailmassa ei ole näin.

Haluan viedä puunhakkuukeskustelua enemmän siihen, mitä puusta voitaisiin tulevaisuudessa jalostaa. Tällä hetkellä suurin osa metsästä korjatun puun hiilestä palautuu ilmakehään turhan nopeasti energiankäytön ja puutuotteiden kautta, jotka ovat lyhytikäisiä, esimerkiksi paperi. Tämän takia ratkaisu onkin lisätä puupohjaisten tuotteiden ikää ja sitä kautta hiilinieluja. On hyvin puutteellista tarkastella vain puuntuotannon ja puunkäytön hiilivaikutuksia, koska pitää huomioida, että puulla tyydytetään ihmisten tarpeita. Kun näitä tarpeita, esimerkiksi asunto, astiat, sisustus, vaatteet, ei tällä hetkellä tyydytetä puupohjaisilla tuotteilla, ne tyydytetään useimmiten muilla enemmän fossiilista energiaa kuluttavilla vaihtoehdoilla. Toistaiseksi ollaan hyvin puutteellisesti arvioitu puuperäisten tuotteiden hiilivaikutusta ei-puuperäisten tuotteiden hiilivaikutuksiin. On hyvin todennäköistä, että tällöin puuperäiset tuotteet osoittautuvat hiilivaikutuksiltaan kestävämmiksi kuin ei-puuperäiset tuotteet, varsinkin kun Suomessa metsätalous sitoo päästämänsä hiilen takaisin. Hakkuiden lisääminen ja puun kiertoajan lyhentäminen voivat siinä tapauksessa vaikuttaa ilmastomyönteisesti, koska pystymme sillä korvaamaan fossiilisella energialla tuotettuja tuotteita.

Tämän takia kannatan kestävän metsänkäytön lisäämistä ja ennen kaikkea puupohjaisten tuotteiden innovointia. Suomessa on valtavat mahdollisuudet metsän hyödyntämiseen. Meillä on kannustettava kestävään metsänkäyttöön, jossa metsähakkuiden sivuvirrat hyödynnetään parhaalla mahdollisella potentiaalilla. Lisäksi on kannustettava puurakentamista ja metsän muuta käyttöä, kuten biopohjaisten tuotteiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Kaikki puupohjaiset tuotteet ovat hyviä, koska niihin sitoutuu hiiltä, toisin kuin esimerkiksi muoviin. Tällöin hiili on poissa kierrosta ja sitoutuneena, jolloin se on hiilinielu.

Metsät ovat vasta tuloillaan. Uskon, että nyt koulunsa aloittanut sukupolvi näkee tilanteen, jossa meidän vihreä kulta ohittaa Norjan mustan kullan. Minusta on hienoa, että metsät ovat nyt keskustelun ytimessä – siellä, missä sen kuuluukin olla. Toivottavasti meillä ei ole latvasta lahoja päättäjiä, vaan puun vallankumous saa jatkua.

Tommi Lunttila

kansanedustajaehdokas (kok.) – numerolla 111

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *